Politiikkaa ja pikkuporkkanoita – miten YK selvisi hallitusneuvotteluista?

Edaattorit Niskanen ja Kröger istuutuvat Rentukan pöydän päähän. Hallitusneuvottelut ovat alkamassa. Kröger kertoo kuulleensa, että edellisenä vuonna neuvottelut olivat venähtäneet aamun pikkutunneille saakka. Niskanen ei tahdo uskoa korviaan, sen sijaan hän tahtoisi itkeä. Kröger pohtii, onkohan Hämyselle ilmoitettu, mihin aikaan hänen tulee olla paikalla. Tunnelmat ovat jännittävät, ja niitä kiristää entisestään tieto siitä, että YK:n vahva ehdokas Karim Aissa Baccouche joutuu vetämään hakemuksensa pois työtarjouksen takia.

Haastattelut alkavat. Kröger pohtii, joko eväitä saa alkaa syödä. Niskanen tajuaa, ettei ole edes ottanut eväitä ja katsoo kateellisena Krögerin pikkuporkkanoita. Haastattelut kestävät ja kestävät. Vihdoin Niskanen tekee ehdotuksen kanakorista. Kröger kertoo, ettei syö kanaa, mutta lupaa syödä paljon ranskalaisia. Edaattorit tilaavat kanakorin.

 Haastattelut päättyvät, ja on aika siirtyä varsinaisiin neuvotteluihin. Ennen suureen neuvottelupöytään siirtymistä tunnelmaa kohottavat sarvipäiset saksanlukijat ja YK:n edarilaiset Elomäki ja Tikkanen. Edustajistoryhmien edustajat pakkautuvat salaisiin neuvotteluihin Rentukan nurkkaan verhon taakse.  Toimintaohjeista keskustellaan vielä kertaalleen, minkä jälkeen alkaa todellinen suhmurointi. Ensimmäisellä kierroksella syntyy listoja, mutta suuren pöydän ääressä niistä ei kuitenkaan päästä yksimielisyyteen. On aika järjestää toinen suhmurointikierros.

Toinen kierros kestää pidempään kuin ensimmäinen. Sukunimiä välähtelee siellä täällä, syntyy uusia listoja. Niskanen ja Kröger pitävät omasta ehdokkaastaan kiinni viimeiseen asti. Lopulta Niskanen ja Kröger päätyvät kuitenkin kompromissiin, ja ehdottavat listaa, jossa YK:n ehdokas ei ole. Lista saa kannatusta myös suuren pöydän ääressä, ja sen perusteella uutta hallitusta ehdotetaan edustajistolle järjestäytymiskokouksessa 1.12.2011.

 Kaiken kaikkiaan edaattorit olivat tyytyväisiä neuvotteluihin ja uuteen hallitukseen. Väsyneet mutta suhteellisen hilpeät edaattorit poistuivat Rentukasta yhtä tärkeää kokemusta rikkaampina pimeään pakkasyöhön.